Ihmisen rationaalisuus on myytti

Todetaan heti kärkeen: Ihminen ei ole rationaalinen olento.

Joku varmasti väittää muuta. Sen verran myönnyn, että ihminen voi olla rationaalinen hetkittäin, mutta vain pieniä ohi kiitäviä hetkiä. Mistä myytti rationaalisuudesta sitten tulee, sitä voi vain arvailla, minun tietooni ei ole tullut tyhjentävää vastausta.

Jos lähdetään arvauspeliin, niin ensimmäisenä arvaan myytin tulevan ihmisen itsetietoisuudesta. Tiedostamme oman olemassa olomme, ja osittain tekemämme liikkeet ja päätökset. Pelkkä itsetietoisuus on mahdollisesti syy käsitykseemme omasta rationaalisuudesta eli harkitsevuudesta päätöksiä tehtäessä.

Muitakin teorioita varmasti löytyy, mutta jätän arvailuni yhteen. Seuraavaksi kysyn: Onko myytistä jotakin haittaa? Sanotaan ensiksi, että ihmisellä on lukematon määrä virheellisiä ja valheellisia käsityksiä kaiken maailman asioista.

Joskus näistä on haittaa, usein vain vähän. Ei ole mahdollista tietää kaikkea tai olla koko ajan tasalla, asioita on maailmassa niin hurja määrä, ettei ihminen tai mikään mukaan olento voi olla perillä kaikesta kaiken aikaa.

Rationaalisuus tarkoittaa siis tietoista ajattelua ja harkintaa. Tietoista ajattelua ei ihminen kuitenkaan tee koko aikaa, ei edes suurimman osan aikaa. Pelkkä tietoisuus omista toimista ei vielä lukeudu rationaalisen ajattelun piiriin. Rationaalisuus edellyttää kontrolloitua päätöksentekoa, jossa punnitaan ja laskelmoidaan vaihtoehtoja ja ynnätään niiden plussia ja miinuksia.

Rationaalisuudesta on hyötyä tärkeissä päätöksissä, sen avulla voidaan ainakin jonkin verran välttää hätiköityjä valintoja, ja ohjata päätöksiä kohti omia mieltymyksiä. Ihmisen rationaalisuus ei kuitenkaan ole täydellinen, tietenkään, liiallinen uskomus omaan rationaalisuuteen voi kostautua ylimielisyyden muodossa.

Tietoisuus omasta vajavaisesta ajattelukyvystä ja kyvystä tehdä harkittuja päätöksiä voi säästää monelta harmilta. Tietoisuus puutteista auttaa olemaan varovainen eikä luota liikaa itseensä, vaikka itseluottamus on toisaalta tärkeää, ilman itseensä luottamista ei kukaan uskaltaisi tehdä yhtään päätöstä.

Rationaalisuutta vastaan puhuu ihmisen alitajunta, joka tekee n. 99 % kaikista päätöksistämme, joita emme harkitse sen kummemmin. On myös täysin mahdollista tehdä niin sanottuja huonoja tai heikkoja päätöksiä käyttäen rationaalisuutta eli harkintaa. Se, että harkitsee ja puntaroi, ei takaa hyvää lopputulosta, jos on huonot lähtötiedot, on vaikea saada niitä muuttumaan laadukkaiksi pelkällä ajattelulla.

Ajatteluamme ohjaa todella moni asia, joista emme ole tietoisia tai ainakin heikosti. Rationaalinen ajattelu on myös kuormittavaa, koska aivot joutuvat pinnistelemään ja ponnistelemaan sen aikana, voidaan sanoa, ettei rationaalinen ajattelu ole aivojen ensisijainen tapa tehdä päätöksiä, niin kuin ei olekaan, syy on selvä: Energian säästö. Lisäksi, rationaalisuus on työlästä ja aikaa vievää, eikä rationaalinen ajattelu välttämättä tuo mukanaan parempaa lopputulosta kuin alitajuinen.

Rationaalinen ajattelu yrittää puskea läpi alitajunnastamme, onnistuen siinä silloin tällöin. Joskus on vaikeaa huomata tai erottaa milloin olemme rationaalisella alueella jamilloin emme. Syy on jokseenkin selvä; rationaalinen aivojemme osa toimii saumattomassa yhteistyössä alitajuntamme kanssa.

Tietoinen aivojen osa ja alitajunta ovat kuin kaksi molekyyliä, joita ei voi erottaa omiksi molekyyleiksi rikkomatta niiden olemassa olon. Ihmiselle on suotu evoluution avulla kyky harkitsevuuteen, mutta käytämme sitä vähemmän kuin luulemme, ja harkintojen tulos ei ole monestikaan niin ruusuinen kuin ajattelimme sen olevan.

Huijaammeko itseämme rationaalisella ajattelulla? Ehkä. Siinä mielessä kyllä, että saatamme arvioida sen ratkaisevan kaiken maailman ongelmia ja tuovan viisauden. Näin ei kuitenkaan ole, koska useimmiten lankeamme erilaisiin ajattelun ansoihin, kuten kognitiivisiin vinoumiin ja uskomuksiin.

Rationaalisen ajattelun hyviä puolia on pysähtyminen jonkin asian äärelle, jolloin voimme parantaa todennäköisyyksiä eduksemme jonkin asian puolesta. Rationaalinen ajattelu voi siis parhaimmillaan lisätä todennäköisyyttä sille mitä haluamme, takaajaksi siitä ei ole.

Esitän vielä yhden kysymyksen: Tekeekö rationaalinen ajattelu elämästä parempaa? Kyllä ja ei. Vastaus riippuu tarkastelukulmasta. Jos tarkastellaan asiaa selviytymisen kannalta, voidaan suorasukaisesti todeta sen merkityksen olevan vähäinen, koska toimimme jo muutenkin vahvasti vaistojen ja automaattisten päätösten varassa.

Toisaalta loogisella ajattelulla voi keksiä teknologiaa helpottamaan olemista, ja ihmisen tapauksessa teknologian rooli on erityisen korostunut mitä kauemmaksi ihmisen kantamuodosta on tultu. Miksi näin? Tämän päivän ihmisellä on vähän ominaisuuksia selviytyä luonnossa ilman apuvälineitä, mahdollista se toki on, mutta huomattavasti turvattomampaa kuin nykyteknologialla.

Sanotaan vielä, että rationaalinen tai looginen ajattelu ei suinkaan ole jokaisen keksinnön takana, monet ovat nimittäin sattumalta keksittyjä tavallaan vahingossa. Ja vielä, rationaalinen ajattelu voi johtaa johonkin ihan muuhun kuin oli tarkoitus, koska ihmisen kyky havainnoida ja käsitellä informaatiota on rajallinen, lisäksi virheelliset tulkinnat ovat tavallisia.

Voidaan sanoa rationaalisen ajattelun olevan hyödyllinen lyhyellä tähtäimellä ja pienehkössä skaalassa, kun asiat monimutkaistuvat emme enää kykene hahmottamaan kaikkea ja ennustamaan seurauksia.

Yhteenvetona totean rationaalisen ajattelun tuovan nykyihmisen tarvitseman ominaisuuden hänelle tärkeän teknologian kehittämiseen, jolla suojata ja ruokkia itsensä. Toisaalta rationaalinen ajattelu on läsnä vain hetkittäin eikä se todellisuudessa ohjaa eloamme, eikä myöskään ole välttämätön ihmisen selviytymiselle.