Minkä pohjalta päätöksiä pitäisi tehdä? Todetaan nopeasti kertauksen vuoksi: Suurin osa päätöksistäsi on automaattisia. Mutta, entäpä jos voisit vaikuttaa pelin kulkuun? Ja, kyllä voit vaikuttaa, sinun on löydettävä yhteinen sävel alitajuntasi kanssa.
Mitä ovat hölmöt päätökset? Miltä ne näyttävät? Törmäsin taannoin erikoiseen, ja oikein mitään sanomattomaan työpaikkailmoitukseen. Ilmoituksessa kerrottiin vain yrityksen hakevan reippaita ja ahkeria tekijöitä, alla yhteydenottohenkilö ja numero.
Päätöksenteko on periaatteessa helppoa, teethän sitä koko ajan. Mutta, valitettavasti asia ei ole niin yksinkertainen; ihmisen näkövinkkelistä tarkasteltuna. Tietysti jokainen toivoo sen olevan helppoa, ja onkin, kunhan et ajattele sitä.
Me ihmiset teemme päivittäin tuhansia pieniä ja suuria päätöksiä – mitä ostaa, kenen kanssa tehdä yhteistyötä, mihin sijoittaa. Psykologian tutkimus on paljastanut pitkän listan kognitiivisia harhoja ja heuristiikkoja, jotka vaikuttavat valintoihimme huomaamattamme. Näitä "ajattelun oikoteitä" voi kuitenkin oppia tunnistamaan – ja jopa hyödyntämään...
Ihmisen pää on kahtia jakautunut. Säikähditkö? Ei syytä huoleen, ei se ole oikeasti kahdessa osassa, kuten varmaan olet huomannut. Mitä siis tarkoitan? Ihmisen mieli jaetaan tieteessä usein kahteen kategoriaan; tietoiseen ja alitajuntaan.
Todetaan heti kärkeen: Ihminen ei ole rationaalinen olento.
Ihminen on nykyisin erittäin teknologia orientoitunut, toki teknologian kehittäminen ja hyödyntäminen on ollut merkittävässä roolissa ihmisen kehityksessä jo pitkään. Teknologian perimmäinen tarkoitus on helpottaa arjen askareita ja siten säästää energiaa ja aikaa.
Olen aikaisemmin kirjoittanut uhkatilanteista ja toiminnasta niissä. Aina ei kuitenkaan tarvitse olla suoranainen vaara lähellä, jotta toimisimme ikään kuin sellainen olisi oikeasti meidän kintereillä.
Ihmisen ja muiden eliöiden käyttäytyminen on mutkikas paketti.