Päätösten synty ja päätöksentekotarve

Mitä ovat päätökset?

Tiedätkö kuinka usein teet päätöksiä? Millä perusteella päätät päivän asusteesi?

Päätöstentekeminen ei ole erikoismiesten tai naisten hommaa. Jokainen meistä tekee päätöksiä, kymmeniätuhansia päivittäin. Päätökset ovat valintoja eri vaihtoehtojen välillä, joko tietoisia tai tiedostamattomia. Suurin osa päätöksistämme ovat automaattisia, eli emme juurikaan mieti valinnan tekoa.

Tietoiset päätökset vaativat meiltä enemmän energiaa riippuen sen vaativuudesta. Mitä enemmän muuttujia, sitä vaikeampi päätös. Elävät olennot, varsinkin ihminen sisällyttää usein tunteita mukaan prosessiin. Joskus sanotaan, että tunteet ottavat vallan järjestä, näin voi tosiaan käydä.

Monet päätökset ovat ns. reaktiivisia eli tehdään reagoimalla johonkin. Tässä tapauksessa päätöstä ei liiemmin punnita tai pohdita, se vain tehdään. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi hätätilanteet, joissa on tehtävä toimenpiteitä oman hengen -ja terveyden ylläpitämiseksi.

Oman kehityksemme myötä meille on kehittynyt kyky miettiä ja pohtia asioita monelta suunnalta. Näin ei ole aina ollut, ja ihminen on muutenkin poikkeus tässä sarjassa. Arkitilanteissa ehdimme rauhassa pohtia päätöksemme seurauksia ja mitä haluamme. Jos haluamme oman tilanteemme kunnolla huomioivia päätöksiä aikaan, kannattaa ne tehdä ilman painetta ja kiirettä.

Parempien päätösten tueksi tarvitaan oman itsensä tuntemista, eli mitä minä haluan. Jokainen tekee päätöksiä eri tavoin, ja eri syistä. Ihminen on monimutkainen paketti, sisältäen tiedostettua ja tiedostamatonta.

Elinympäristömme on vaikuttanut syntymästä saakka siihen millaiseksi olemme tulleet. Se on vaikuttanut meidän arvoihin ja ajatusmaailmaan, siitä voi toki irrottautua, mutta nuorena oppimamme asiat ovat merkittävä pohja tulevissa valinnoissamme.

Kaikki mitä meillä on näyttelevät roolia kokonaisuudessa, joka meidän täytyy huomioida valinnoissamme, ei ehkä jokaisessa, mutta monessa kuitenkin. Oma maailmankuvamme ja elämänkatsomus ohjaavat voimakkaasti sitä mitä haluamme ja miksi.

Mitä isompi asia on ratkaistava, sitä vaikeammaksi päätöksenteko muuttuu. Pulma ei ole itse päätöksenteko, jokainen eliö on luotu tekemään päätöksiä, tiedostetut valintatilanteet ovat monesti ponnistelujen taival.

Millaiseksi elämämme haluamme, riippuu monesta seikasta. Elämme ajassa ja tilassa, joidenkin mielestä kuplassa. Kuplassa tai ei, emme ole irrallaan muusta ympäröivästä maailmasta. Se millaiseksi tulemme ja minne voimavaramme suuntaamme, on kytköksissä meitä ympäröivään maailmankaikkeuteen.

Ympäristö muokkaa meitä ja meidän ajatuksia ja valintoja. Luuletko, että joit juuri lasillisen vettä omasta tahdostasi? Ehkä vesi maistuu paremmin kuin kahvi, mutta juoma kuin juoma, sitä elimistömme tarvitsee. Useimmiten tällaisissa tilanteissa tietoista päätöstä ei tarvita, vaan mahtava autonominen järjestelmämme hoitaa homman.

Ystävämme autonominen järjestelmä hoitaa useimmat asiat puolestamme, jotta säästämme energiaa muualle, tärkeimmille asioille. Jos pitäisi tehdä 30000 erillistä päätöstä päivittäin, yksitellen miettien, ei aika vuorokaudessa riittäisi.

Miten valintoja tehdään?

Oletko koskaan miettinyt seuraavia asioita, kun teet valintoja?

Jos päätökset ovat valintoja, niin mikä on päätösten syntymekanismi?

Päätöksen tekeminen ei ole eksaktia tiedettä, ei tiedetä tarkalleen miten se tapahtuu. Jos pohtii sanaa päätös, tarkoittaa se jonkinlaista loppua jollekin tai lopetusta. Eli, kun teemme päätöksen, lopetamme tai laitamme pisteen vaikkapa lauseelle. Pisteen jälkeen aloitamme uuden lauseen tai emme enää jatka tekstiä, suljemme kannen.

Päätöksen tekeminen tarkoittaa siis jonkin aktiviteetin, kuten esimerkiksi miettimisen tai pohtimisen lopettamista, ja aloittaen uuden aktiviteetin. Esimerkiksi uuden harrastuksen etsimisestä itse harrastuksen aloittamiseen, eli teoriasta konkretiaan.

Päätöksen tekemistä voisi verrata autolla pysähtymiseen ja uudelleen liikkeelle lähtöön. Jokaisen päätöksen välissä on tauko, tosin usein niin pieni ja lyhyt, ettei sitä huomaa.

Mistä tulee tarve tehdä päätöksiä? Asiaa voi pohtia niin, että mitä jos päätöksiä ei tehtäisi lainkaan, mitä siitä seuraisi? Ei oikeastaan mitään. Jos mikään olento ei tekisi päätöksiä ja valintoja, ei mikään liikkuisi tai eläisi ylipäätään. Tästä voi päätellä päätösten olevan edellytys elämälle, myös kaikkien alkeellisimmille ja pienimmille olennoille.

Päätösten tarpeellisuus tuli todettua edellä, mutta mikä aiheuttaa tarpeen tehdä päätöksiä? Lyhyt vastaus on: ärsykkeet eli signaalit aivoihin ja aivoista muualle elimistölle. Reaktiot, kun sattuvat olemaan se yleisin tapa tehdä päätöksiä, niin sen johdosta signaalit kehon ulkopuolelta ovat erittäin tärkeitä aivoille.

Päätöstentekemisen tarpeellisuudesta ei ole epäselvyyttä, mutta tarpeet mihin niitä tarvitaan ovat moninainen kokonaisuus eli syitä ja tarpeita päätöksille on useita. Mutta itse päätösten syntymekanismi riippuu tavasta, jolla päätös tehdään, eli tiedostettu vai alitajuinen. Aivot ovat totta kai kaiken takana, mutta aivot tarvitsevat apureita, kuten havainnointijärjestelmän, joka kerää tietoa eli ärsykkeitä.

Ihminen on vähän niin kuin sähköjänis, koska ihminen liikuttaa osiaan sähköimpulsseilla. Ärsykkeet muuntuvat sähköiseen muotoon, jotta aivot pystyvät niitä käsittelemään. Aivoilla on tiettyjä templettejä eli pohjia, joita se hyödyntää informaation käsittelyssä, ja nämähän tietysti vaihtelevat henkilön mukaan.

Kaiken kaikkiaan päätöksen syntymekanismi on mutkikas ja vaikeaselkoinen prosessi. Seikkoja, jotka vaikuttavat päätöksiin on paljon, ja mikä tekee asiasta ja ilmiöstä erityisen haastavan on se, ettemme itse tiedosta läheskään kaikkea päätöksiä tehdessämme. Ilmiön tutkiminenkaan ei ole helppoa, koska laboratorioasetelma ei voi täysin simuloida todellisia tilanteita.