Tekoälyn mahdollisuudet ja rajoitteet päätöksenteossa

Ihminen on nykyisin erittäin teknologia orientoitunut, toki teknologian kehittäminen ja hyödyntäminen on ollut merkittävässä roolissa ihmisen kehityksessä jo pitkään. Teknologian perimmäinen tarkoitus on helpottaa arjen askareita ja siten säästää energiaa ja aikaa.

Teknologian avulla on ihmiselle mahdollistunut sellaisia asioita, joita hän ei niin sanotusti omilla voimillaan tai kyvyillään pystyisi suorittamaan. Yksi esimerkki on ravinnon hankinta, metsästyksessä on ollut käytössä apuvälineitä keihäistä ampuma-aseisiin. Toki kasvikunnan tuotoksia pystyy keräämään suurelta osin ilman apuvälineitä.

Teknologialla ihminen täydentää itseään hyödyntämällä teknologian ominaisuuksia enemmän tai vähemmän hallitusti. Ihminen on poikkeus eläinkunnassa teknologiaosaamisellaan, ei toki ainut teknologiaa hyödyntävä ja valmistava. Teknologisesti edistyneimmät löytyvät ihmisen sukupuusta, mutta on muitakin eliöitä, jotka jollakin tavalla hyödyntävät oman kehon ulkopuolista apua.

Teknologia on mahdollistanut hyvin monenlaista ihmisten elämässä ja se on nykyisen sivilisaation kulmakivi. Nykyisin teknologia kehittyy hurjaa vauhtia ja muuttaa maailmaa ja yhteiskuntaa mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla.

Niin kuin sanottu, ihminen on jo kauan hakenut teknologiasta jonkinlaista jatketta itselleen. Kehittyneet tietokoneet ovat tuoneet uuden ulottuvuuden kehityksessä ja avanneet aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Tosin isot harppaukset teknologiassa on otettu vasta viime vuosituhansina, ja erityisesti viimeisten satojen vuosien aikana eli Homo Sapienssilta meni todella kauan ottaa nämä loikat.

Yksi esimerkki, ja varsin erityislaatuinen on tekoäly. Tekoäly ei olisi mahdollista ilman kehittynyttä tietotekniikkaa. Tekoälykin on yhdenlainen jatke ihmisen kyvyille, tässä tapauksessa tiedonkäsittelyssä, niin kuin toki tietotekniikka yleisesti.

Tietotekniikka on hyödyksi suurien tietomäärien käsittelyssä, vaikka ihminenkin kykenee käsittelemään paljon tietoa, mutta ihmisen järjestelmä joutuu huolehtimaan monesta erilaisesta toiminnosta ja sen vuoksi pelkään tekstin käsittelyyn riittää vain rajallisesti kapasiteettia.

Tietokone voidaan sen sijaan ohjelmoida käsittelemään tiettyjä asioita ja vähemmän yhtäaikaisia, jolloin kapasiteetin käyttö on keskitetty tiettyyn toimintoon. Ihmisen aivot, vaikka vastaavatkin supertietokonetta käyttävät kapasiteettia todella moneen asiaan samanaikaisesti, jolloin kapasiteetin kohdentaminen on vaikeampaa.

Ihmisellä on tahdonalainen ja autonominen puoli aivoissa. Nämä kaksi muodostavat kokonaisuuden, jota on paljon vaikeampi hallita tietoisesti kuin tietokonetta, ihmisen aivot allokoivat aina osan kapasiteetistaan elintoimintojen ylläpitoon ja pyrkii pitämään henkilön hengissä. Ihminen ei täten voi tahdonalaisesti päättää keskittää koko aivojen tehoa yhteen tehtävään niin kuin tietokone voidaan ohjelmoida tekemään.

Aivojen mallintaminen tekoälyllä

Tekoäly, jolla pyritään mallintamaan ihmisen ajattelua, on käytännössä hyvin edistynyt tiedon käsittely mekanismi. Miksi se on tiedonkäsittelymekanismi? Tekoälyä joudutaan opettamaan eli kertomaan sille miten asiat toimivat ja miten tietoa yhdistetään, ja niin edelleen.

Ihmisen aivojen ja tekoälyn suurin ero on, että ihmisen aivot kykenevät tuottamaan uutta ennen näkemätöntä, tekoälyn tuotokset perustuvat sille opetettuihin malleihin, eli sen tuotokset ovat variaatioita tai yhdistelmiä jostakin alun perin ihmisen luomasta tai luonnossa esiintyvästä asiasta.

Tekoälyä voisi kutsua myös robotiksi, joka suorittaa sille annettuja tehtäviä ja pyyntöjä. Tekoälyssä on lopulta kyse koneoppimisesta, kone, jota opetetaan miten tehdä. Se ei itse kykene luovaan ajatteluun, ja tuskin tulee koskaan siihen pystymään.

Ihmisen aivoja on äärimmäisen vaikea kopioida tai mallintaa, koska ihminen ei edes itse tunne omien aivojensa koko rakennetta ja toimintaa, ja tuskin tekee sitä koskaan. Tekoäly voi parhaimmillaan olla tehokas tietoa tarjoava työkalu ja apuväline tiedontuottamisessa, mutta originaalia tietoa tai luomuksia ilman ihmisen avustusta se tuskin pystyy koskaan tuottamaan.

Pystyykö tekoäly tekemään päätöksiä? Kyllä pystyy, tällöin kyseessä on automatiikka eli ohjelmalle on annettu ennakkoon parametrit, joiden mukaan kone toimii. Tämä on keksitty jo jonkin aikaa sitten, ei tekoälyn aikana.

Tekoäly on käytännössä kone, jota on opetettu ja ohjelmoitu tekemään asioita tietyllä tavalla, tekoälylle esimerkiksi annetaan prompteja eli ohjeita mitä sen tulisi tehdä. Mikään kone ei toimi ilman ohjeistusta ja opastusta, robotinkin pitää tietää tehtävänsä ja mitä on tekemässä, tämän vuoksi tarvitaan aisteja eli koneen tapauksessa sensoreita ja mittareita.

Pystyykö tekoäly luovaan ongelman ratkaisuun? Tietyin ehdoin, se vaatii ihmisen ohjausta ja avustusta. Mikään kone ei toimi itsenäisesti, se vaatii ihmisen suunnittelua, ohjausta ja käskyjä.

Tekoäly kykenee muodostamaan uusia yhdistelmiä sille annetuista tiedoista, jolloin ne saattavat näyttää originaaleilta, mutta todellisuudessa eivät sitä ole. Huijauksista puhuttaessa, tekoälyä voidaan käyttää tekemään niin sanottuja deed fake videoita tai kuvia. Sitä voidaan opettaa käyttämään tiettyä ääntä, kuten jonkun henkilön, jolloin käytännössä ohjelma käyttää eräänlaista matkintatekniikkaa sanoja lausuessaan.

Tosin kuvien ja videoiden muokkausta on osattu tehdä jo ennen tekoälyä, joten se ei siis sinänsä ole uutta. Ilman tekoälyäkin voidaan tehdä hyvin vakuuttavia ja aidon näköisiä kuvia ja videoita, tekoäly saattaa vain helpottaa hommaa.

Tekoäly päätöksentekijänä

Mutta onko tekoälystä päätöksentekijäksi? Kyllä ja ei. Se pystyy tekemään päätöksiä ihmisen antamissa rajoissa. Se ei kykene itsenäiseen ajatteluun, niin kuin ihminen, vaan se tarvitsee kaavoja ja tieviitat. Tämä analogia pätee kaikkiin koneisiin.

Kone, joka ei kykene havainnoimaan ympäristöä ei voi tehdä kovin holistisia päätöksiä. Lisäksi ihmisen ja koneen oppiminen tapahtuvat kovin eri tavoin. Konekin tarvitsee energiaa toimiakseen, mutta se ei kykene itse hankkimaan sitä, vaan ihmisen on annettava sille sitä. Ihminen osaa ja kykenee hankkimaan ravintonsa itse.

Onko ihmisen tavoite ja pyrkimys tehdä tekoälystä omien aivojensa kaltainen yksikkö? Mahdollisesti, tosin onnistumismahdollisuus on hyvin pieni, lähes olematon. Miksi? Tietokone ja siinä käytettävät ohjelmistot ovat laskukoneita, jotka tekevät laskutoimituksia tiedonkäsittelyssä. Laskimet tarvitsevat tiedon siitä, miten laskutoimitus suoritetaan eli ohjeet.

Ihmisen aivot ovat myös tehokas laskin, mutta myös paljon muuta. Ihmisen aivot ovat laskin, kovalevy ja ajatushautomo, koneella puuttuu viimeksi mainittu. Juuri ajatuksen muodostus erottaa ihmisen koneesta, jonka vuoksi kone ei voi olla kovin luova ja tehdä jotakin sellaista, johon sitä ei ole ohjelmoitu.

Miksi luova ajattelu on niin tärkeää päätöksenteossa? Elämässä ja luonnossa on tiettyjä kaavoja, jotka toistuvat, mutta kaikki ei aina mene kaavojen mukaan. Jos kaikki toimisi tiettyjen matemaattisten kaavojen mukaan, olisi koneet vahvoilla ja kykenisivät periaatteessa samaan mihin ihmisetkin.

Kun kaavaa rikotaan, tarvitaan ratkaisu, jota ei ole ennen tehty eli pitää muodostaa uusi toimintapa. Tässä kohtaa koneelle tulee vaikeuksia, se ei kykene toimimaan kaavoja vastaan niin, ettei sille koituisi vahinkoa.

Tulevatko koneet ottamaan ylivallan? Todennäköisesti ei. Se vaatisi hyvin itsenäisiä koneita, jotka kykenevät ruokkimaan itsensä, kuten myös huoltamaan itsensä. Eli, todellisuudessa se vaatisi itsetietoisia koneita, joilla on jokin tahto ja tavoite.

Koneet ja tekoäly ovat oman tietokantansa vankeja, eli niiden kyvyt rajoittuvat ihmisen niille syöttämiin tietoihin ja ohjeisiin. Tekoäly ei kykene antamaan sellaisia vastauksia, joita ei ole sen tietokannassa, ihminen kykenee, tosin ihmisen antama vastaus ei välttämättä ole tosi. Tässä on kuitenkin iso ero ihmisen ja koneen välillä, ihmisellä on hyvä mielikuvitus, joskus liiankin hyvä, koneella taas sitä ei ole lainkaan.

Tilanteissa, joissa vaaditaan isosti laatikon ulkopuolista ajattelua, on ihminen ylivertainen koneeseen nähden, millään tekoälyllä ei voi koskaan olla kaikki tieto pankissaan, toki ei ihmiselläkään, mutta ihminen kykenee hankkimaan tietoa itsenäisesti, kone ei. Koneella on vaikeuksia korjata ihmisen virheitä, miksi? Ihminenhän on opettanut koneet, eli siirtänyt virheensä ja rajallisuutensa eteenpäin.